Laskuvarjourheilu antaa mahdollisuuden kokea lentämisen ilman apuvälineitä.
Vapaapudotuksessa liikutaan kolmiulotteisesti oman kehon asentoa muuttamalla. Putoamisen tunnetta ei ole, sillä etäisyys maahan on niin suuri. Laskuvarjourheilija tunteekin lentävänsä suhteessa muihin hypyllä mukana oleviin hyppääjiin.
Vapaapudotuksessa piileekin lajin viehätys. Monille hyppääjille laskuvarjo on vain laite, joka mahdollistaa seuraavankin hypyn.
Laskuvarjohyppäämisessä, kuten monessa muussakin urheilulajissa on omat riskinsä. Lajissa sattuu kuitenkin harvoin vakavia onnettomuuksia. Suurin osa lajissa tapahtuneista onnettomuuksista on melko pieniä, kuten nilkan nyrjähtämisiä. Hyppääminen, kuten muukin ilmailu on tarkkaan valvottua ja säädeltyä toimintaa. Laskuvarjohyppäämisen turvallisuutta pyritään lisäämään mm. raportoimalla kaikki vaaratilanteet Suomen Ilmailuliitolle. Jokainen tapahtuma analysoidaan tarkasti ja tulokset siirretään välittömästi uusien hyppääjien koulutukseen. Hyppääjien käyttämä laskuvarjokalusto on suunniteltu vähentämään lajin riskejä. Ongelmatilanteen sattuessa hyppääjällä on käytössään mm. automaattilaukaisimella varustettu varavarjo. Laskuvarjokokonaisuudet käytetään säännöllisesti tarkastettavana ja huollettavana henkilöillä, joilla on tarkastamiseen sekä huoltoon tarvittava koulutus ja luvat.